| Virallinen nimi: | Revon Nokena |
| Syntynyt, ikä: | 25.10.08, VARL |
| Rotu, sukupuoli: | Shetlanninponitamma |
| Säkäkorkeus | 98 cm |
| Väri, merkit: | Rautias |
| Koulutustaso: | He B - 60 cm - noviisi ponivaljakko |
| Painotus: | Yleispainotus |
| Omistaja, kotitalli: | Lynn, Loviisa |
| Kasvattaja, syntymämaa: | Revonlahti, Suomi |
| Saavutukset: | ei mitään vielä |
Revon Nokena on poni, jolla on sydän täyttä kultaa ja paljon järkeä päässä. Selväpäinen pieni tamma on tallinväen suosiossa paitsi kiltteytensä, niin myös seurallisuutensa vuoksi. Nukeksi nimetty poni on todellinen kultahippunen, joka tuo iloa synkeämpäänkin päivään. Kun Nukkea menee hakemaan sisälle, se tulee iloisesti korvat hörössä portille ja tervehtii tulijaa pehmeällä hörinällä ja taskujen tutkimisella. Pikkuisen Nuken tapoihin tosiaan kuuluu käydä läpi ihmisen taskut mahdollisten namupalojen varalta. Jos herkkuja ei löydy, Nukke tyytyy osaansa varsin kiltisti ja antaa laittaa riimun päähänsä mukisematta.
Nukke on todella mukava talutettava, sillä se ei häsäile turhia taikka jää jälkeen kävellessään puolinukuksissa ja pitkästyneenä taluttajansa perässä, ehei, Nukke kävelee niin reippaasti taluttajansa rinnalla kuin lyhyillä jaloillaan pystyy ja tarkkailee uteliaana ympäristöään. Se ei kuitenkaan lähde vetämään minnekkään suuntaan, vaikka näkisikin jotakin kiinnostavaa. Muut hevoset Nukke ohittaa iloisen tervehdinnän saattelemana. Jos vastaan tulee Nuken ehdoton bestis, naapurikarsinan Pena-shettis, on tervehdys erityisen lämmin.
Harjattavana Nukke on mitä mukavin poni. Raudikko pikkuponi katselee hoitajaansa uteliaasti, kun tämä astuu sisään ja tervehtii pienellä puhahduksella ja kenties, jos hoitaja on oikein läheinen, se tönäisee tätä pienesti turvallaan. Nukke seisoo nätisti paikallaan ilman, että se laitetaan kiinni, mutta jos harjaaja on vielä kokematon ja kenties hieman arka hevosten kanssa, voi tamman sitoakin kiinni. Mikään välttämättömyys tämä ei ole, mutta ei myöskään täysin kiellettyä.
Nukke tietää kyllä millainen ihminen sitä harjaa. Jos hoivaaja on kokematon ja pelokas, Nukke käyttäytyy kuin todellinen mallihevonen. Ei se kokeneemmillekaan kauheasti viitsi temppuilla, mutta kireä ja äreä ihminen saa tamman hieman varpailleen ja epäileväiseksi. Tällöin se väistää ihmistä ja saattaa luimistella ja jopa hieman yrittää näykkäistä, jos tämä kiukkuinen hoitaja tiuskaisee tai kohtelee tammaa muuten epäreilusti. Nukke tuntee oman arvonsa varsin hyvin eikä anna käsitellä itseään huonosti, ei missään tapauksessa. Toisinaan Nuken on pakko saada kujeilla hieman hoitajan kustannuksella, mutta muuten tamma onkin ihan mukava hoidettava.
Sen mahanalusta harjatessa tulee kuitenkin olla tarkkana, sillä Nukke kutiaa helposti ja ärsyyntyy sen vuoksi hieman. Kavioiden nosto voi Nuken kanssa joskus vähän takkuilla (etenkin kun täytyy kumartua suunnilleen kaksin kerroin), mutta ei tamma ilkeyttään pidä jalkojaan kiinni lattiassa. Se nostaa kyllä koipensa, kun siltä pyytää riittävän napakasti. Nukke pitelee jalkansa itse ylhäällä, kun ne kerran on nostettu, mutta toisinaan se vaikuttaa ihmettelevän, että miksi ihmeessä niitä kavionpohjia pitää kutitella sillä hassulla koukulla.
Nukke on helppo varustaa. Se saattaa hieman pullistella satulavyötä kiristäessä, mutta jos sen kaulaa vähän silittelee toisella kädellä ja juttelee mukavia sillä välin kun sitä vyötä kiskotaan tiukemmalle, ei pikkuponi edes huomaa koko toimitusta. Suitset se ottaa päähänsä mielellään eikä järjestä mitään kohtausta siksi, että sen täytyy ottaa kuolaimet suuhun ja remmejä päänsä ympärille. Kun Nukkea laitetaan valjaisiin, se ei meinaa pysyä nahoissaan. On hauska nähdä, miten täpinöissään pieni poni on, kun se tietää pääsevänsä ajettavaksi.
Ratsuna Nukke on huomattavasti vauhdikkaampi kuin voisi olettaa sen käytöksen perusteella. Tamma on myös hyvin tarkka avuista, eikä salli ihmisten hämmentää sitä kummallisilla apuyhdistelmillä. Nukke on melkoisen hyvin koulutettu shetlanninponi, joka osaa kyllä, jos se vain malttaa keskittyä. Kun Nukke antaa kaikkensa ja keskittyy sataprosenttisesti ratsastajan sille asettamiin tehtäviin, se selviää vaikka minkälaisista haasteista!
Kouluratsuna Nukke on monen pienen ratsastajan suosikki; tamma on kiltti ja yritteliäs ja ajattelee eteen (joskin toisinaan se johtaa siihen, että askeleista tulee melkoista tökötystä) ilman, että ratsastajan täytyy olla jatkuvasti sitä potkimassa. Nukke on myös taipuisa ja omistaa ihan mukiinmenevät shettiksen askellajit; sen meno ei ole siitä töksöttävimmästä päästä, joskin lyhyeen raviin ja pikkuruiseen laukkaan on kyllä alkuun totuteltava hieman.
Ainoa todellinen huono puoli Nukessa taitaa olla se, että se ottaa helposti nokkiinsa, jos ratsastajan avut menevät vähänkin ristiin tehtävän kanssa. Nukke ei myöskään siedä suusta vetämistä, ei sitten ollenkaan, ja kun alla on reipas pikku shettis joka yrittää kipittää kovaa vauhtia eteenpäin, ratsastaja usein vaistomaisesti takertuu ohjiin ja kiskoo saadakseen tamman pysähtymään. Se ei toimi alkuunkaan Nuken kanssa, vaan ponia kannattaa mielummin jarruttaa puristamalla sormia vähän tiukemmin ohjien ympärille ja pysäyttämällä oma istunta jarruttavaksi avuksi. Tällöin pikku-Nukkemme kyllä pysähtyy.
Mitään mörköjä tamma ei säiky, sillä se on niitä selväpäisiä hevosia jotka varmasti nauraisivat kuullessaan että kentän vieressä kiven alla asustaa metsänpeikko. Ehkäpä Nukesta tulee vielä hyvä ratsu omistajan Veera-tyttärelle, jahka tyttö hieman vielä kasvaa.
Nukke osaa kyllä hypätä ja tekeekin sitä usein mielellään, mutta aina se ei jaksa kiinnostua mokomasta touhusta. Loikkia nyt keppien yli, höh. Eikö olisi hauskempaa vaikkapa pujotella niiden ohi ja ympäri..? Sehän toisi lisäjännitystä touhuun! Toisinaan tuntuu toivottomalta yrittää hypätä sillä, mutta kyllä lopputulos on aina vaivan väärti, kun jaksaa vähän tehdä töitä. Nukke on melkoinen pomppuponi, jahka se on avuilla - 60 senttiset esteet ylittyvät oikein näppärästi. Nukke ei varsinaisesti kuumene, mutta se saattaa nykäistä päänsä alas esteen jälkeen ja heittää takaosaa vähän ylös. Ratsastajan tulee olla pystyssä ylävartalon kanssa ja pitää ohjat napakasti kädessä heti hypyn jälkeen, jottei näin pääse käymään. Pienen ponin pienestä pukituksesta on yllättävän helppo kömmähtää alas - kun ei ole kaulaa jolle horjahtaa...
Maastossa rymistelemisestä Nukke nauttii suunnattomasti. Se tykkää napsia matkan varrelta välipaloja, mutta on maastossa muitakin kivoja juttuja - kuten ravaileminen Penan perässä. Meidän pikkuponit tykkäävät hirmuisesti, kun niitä silloin tällöin ratsastavat pikkutytöt tulevat käymään ja ne pääsevät yhdessä maastoon. Silloin on kyllä riemu katossa, ja laukkapätkillä poneista löytyy yllättävän paljon ruutia! Niiden tuuheat harjakset ja häntäjouhet vain viuhuvat, kun ne pistelevät menemään.
Nukke on hyvä ajoponi. Se on todella täpinöissään aina, kun se saa kärryt peräänsä - hip hei, nyt mentiin! Nukke on kärryjen edessä vauhdikas mutta hyvin kuuliainen, ja sitä voi hyvin ajaa kokemattomampikin kuski. Nukke kulkee lähes alustalla kuin alustalla, mutta pieni poni inhoaa kuraa ja vesilammikoita. Tällöin kuskin tulee olla tarkkana, jottei poni yllättäen hypähdä sivulle väistääkseen lätäkköä, kärryjen huojahtaessa uhkaavasti ja aisan valittaessa äkkinäistä sivuliikettä. Nukkea ei paljon tarvitse ajaa eteenpäin, sillä se liikkuu kyllä sangen tehokkaasti.
Kisapaikalla Nukke ottaa vähän ylimääräisiä kierroksia ja on tavallista virkeämpi ja herkempi. Se tuntuu kovin kiinnostuneelta muista hevosista, eikä keskittyminen aina kanavoidu siihen, mitä ratsastaja pyytää vaan siihen, mitä muut ratsukot tekevät. Ratsastajan tulee osata pitää sekä omat että tammankin jalat maassa ja keskittyä lujasti siihen, mitä on tekemässä. Koulukentällä Nuken on hankala keskittyä, kun olisi niin paljon muutakin nähtävää, mutta loppujen lopuksi se ei ole mikään katastrofitapaus. Kyllä Nuken kanssa ollaan ihan hyviäkin arvostelupapereita saatu, ja kerta kerralta se käyttäytyy yhä mallikkaammin. Estekentillä mennään eikä meinata, ja se meno on kyllä liki yhtä ailahtelevaista kuin kotonakin. Kun homma toimii, Nukke kuitenkin hyppää oikein hienosti.
Äitinä Nukke on hyvin huolehtivainen ja lempeä. Vaikka Nukke onkin vielä kokematon emä, se tuntuu silti tietävän tarkalleen, mitä täytyy tehdä. Nukke ei päästä jälkikasvuaan silmistään, vaan vahtii pientä silmäteräänsä silmä kovana vaikka vähän matkankin päästä. Tamma luottaa silti siihen, etteivät ihmiset tee sen varsalle pahaa, ja antaa kaksijalkaisten käsitellä pikkuistaan. On liikuttava katsella, kuinka hyvää huolta raudikkotamma pitää varsastaan.
| i: PP-MVA Kaviopolun Marcus she-o m 97cm | ii: Cameron SWE she-o m 97cm | iii: Krigare SWE she-o m 102cm evm |
| iie: Ringnlomma Vik she-t m 96cm | ||
| ie: Unika SWE she-t m 97cm | iei: Period SWE she-o mrn 98cm evm | |
| iee: Feminaisol Vik she-t m 101cm evm | ||
| e: AHO Cecilia she-t rt 95cm | ei: Adam Svart she-o m 101cm | eii: Addemier she-o m 98cm evm |
| eie: Skiner Flicka she-t trn 99cm evm | ||
| ee: Comery Charlotta she-t rtkrj 106cm | eei: Bemilo RS she-o prt 104cm evm | |
| eee: Sandy she-t km 95cm evm |
Jälkeläiset:
21.06.2009 - tamma Loviisan Namelli, isä Pearlescent CV - om. Lynn, Loviisa
Sukuselvitys
00.00.08
Otsikko
Lue lisää
Päivitetty 21.06.09.
Nukesta on tullut äiti! Tamman ensimmäinen varsa, suloinen pikkutamma Loviisan Namelli, syntyi terveenä ja pirteänä. Nukke voi oikein hyvin ja on osoittautunut oikein helläksi ja taitavaksi äidiksi.
Revon Nokena on virtuaalihevonen.
Kaiken materiaalin © rm / Lynn 2008-2009, ellei toisin mainita. Rakennekuvan © Winky, suurkiitokset. Kopiointi kielletty kaikissa tapauksissa.